Marjut Hjelt

Peloton tyttö

Peloton tyttö ei pomoa pelkää,
stressille antaa hellästi selkään.
Lääkärin tuoliin nauraen loikkaa,
kokeet ja testit tanssien voittaa.

Hymy huulilla sateeseen ryntää,
ihaillen silmäilee valkeaa räntää.
Vihaiset ihmiset enkeleiks’ muuttaa,
liikennevaloissa suudelmin tuuttaa.

”Olen peloton tyttö, aseeni ilo,
riemua hohtaa jokainen kilo.
Olen oma verraton itseni,
hymyillen kuljen tietäni.
Jos pelko kiertelee mieltäni,
sen otan pehmeään syliini.”

Runoni kirjasta Peilistä katsoo haltija (BoD 2018)

Kuikka-Koponen. Silmänkääntäjätarinoita.
Kuv. Heikki Prepula. SKS 1980. Uudistettu painos 1998.

Ensimmäinen kirjani kertoo suomalaisesta silmänkääntäjästä ja parantajasta Abel Koposesta (1833–1890), joka eli 1800-luvulla Savossa ihmeellisiä temppuja tehden. Kuikka-Koponen oli originelli taikamies, mutta myös tavarantasaaja, joka otti rikkailta ja antoi köyhille. Suomalaiset ovat yhdistäneet häneen muun muassa italialaisten keskiaikaisten velhojen temppuja. Aineistoa kirjaan löysin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistosta.

Matka Karjalaan.
Kuv. Tuula Toiviainen. Karjalainen Nuorisoliitto 1983.

Karjalainen Nuorisoliitto tilasi minulta tietokirjan nuorille Karjalasta. Kivikaudesta piti aloittaa ja päättää teksti omaan aikaamme. Mukana ovat niin maantieto, luonto, historian pääpiirteet, elinkeinot, asumukset, kulttuurielämä, sadut ja muu suullinen perinne, vaatetus, ruoka, uskomukset, elämänkaudet, tanssit samoin kuin leikit ja pelitkin. Lopuksi esittelen nykypäivän karjalaista kulttuurityötä.

Peikot. Tarinoita peikoista. Kuv. Mika Launis. SKS 1989.

Suomen kansa on kertonut monia mieltä lämmittäviä, humoristisia ja välillä surullisia, jopa hieman pelottaviakin, tarinoita peikoista. Kansanuskon peikot ovat sympaattisia vuorien asukkeja, joilla on oma kieli ja jotka ovat hyviä leipomaan leipää. Peikot ja ihmiset ovat eläneet lähellä toisiaan, joten keskinäisiä rakkaustarinoitakin on syntynyt. Kirjan lopussa on katsaus peikkoihin kansanuskossa ja kirjallisuudessa.

Laiska-Jaakko. Tarinoita sotapäällikkö Jacob de la Gardiesta. SKS 1990.

Jacob de la Gardie (1583–1652), ranskalaisen sotapäällikön Pontus de la Gardien ja Juhana Herttuan aviottoman tyttären Sofia Gyllenhjelmin poika on tarinankertojien rakastama sotapäällikkö, joka kunnostautui erityisesti Ruotsi-Suomen sodissa Venäjää vastaan. Arvelipa joku hänen jopa tehneen sopimuksen paholaisen kanssa menestyksensä vuoksi. Jacob de la Gardien muistoksi hänen puolisonsa Ebba perusti Pietarsaaren kaupungin eli Jacobstadin.

Koululaishuumorin tyyppiluettelo (toim.). Helsingin yliopiston kansanrunoustieteen laitos 1982.

Helsingin yliopiston folkloristiikan eli kansanrunoustieteen laitos kerää myös nykyperinnettä. Opiskeluaikana sain olla mukana eri kouluissa keräämässä koululaisten vitsejä ja kaskuja. Runsaasta aineistosta toimitin alan tyyppiluettelon kansainvälisiin luokitustapoihin tukeutuen.

Sydämessä kalevalainen kansa. Alpo ja Nina Sailo runonlaulajien ikuistajina. Valokuvat: Simo Rista. SKS 1985.

Olin iloinen saadessani kustantajan pyynnöstä tutustua Alpo Sailon (1877–1955) ja hänen toisen puolisonsa Nina Sailon (1906–1998) taiteeseen ja tehdä siitä kirjan. Teos esittelee kuvanveistäjäpariskunnan rakkauden Karjalaan ja runonlaulajiin sekä ne monet matkat, jotka he Raja-Karjalaan tekivät. Mukana ovat myös Kalevala-talosuunnitelmat eli pariskunnan pitkäaikainen haave, jonka saamiseksi Suomeen he ponnistelivat määrätietoisesti elämänsä ajan. Kirjassa on Alpo ja Nina Sailon piirroksia sekä Simo Ristan kuvaamia runonlaulajaveistoksia.

Kirja Suomessa 500 vuotta (toim.). Valtion painatuskeskus 1991.

Suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlaa vietettiin ympäri Suomea ja myös ulkomailla vuonna 1988. Toimin Opetusministeriön asettaman toimikunnan kirjallisena sihteerinä ja toimitin juhlavuoden päätyttyä kirja-alan asiantuntijoiden kirjoituksista juhlavuotta sekä kirjan ja lukemisen merkitystä valottavan kokoelman.

Keijukaiset. Totta ja tarinaa toisesta maailmasta. Kuv. Jaana Aalto. SKS 1995, 1996, 2011.

Keijukaiset-kirjassani sain toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni kirjoittaa tästä salaperäisestä väestä, joka kansoittaa Irlannin kukkulat, Englannin, Walesin ja Skotlannin luonnon. Olivatpa keijukaise siivekkäitä ja siivettömiä, kauniita ja avuliaita tai erikoisia ja ilkikurisia, he ovat mielikuvitusta rikastavia olentoja. Kirjoitin kirjaan myös keijukaishoroskoopin sekä omia mielikuviani keijuista, sillä suomalaiset keijut paljastuivat kansanuskossa melankolisiksi hautausmailla viihtyviksi olennoiksi. Heidät halusin värittää myös hieman raikkaammin värein. Kirjasta otettiin kolmas painos vuonna 2011, sillä se pääsi mukaan Kirjapöllö-kilpailun finalistiksi. Mukaan kilpailuun otettiin yli 10 vuotta vanhoja kirjoja, jotka eivät saa unohtua.

Tonttu. Tonttusuvun tarinoita suuresta metsästä. Kuv. Jaana Aalto. SKS 1997.

Tonttukirjassa tapaamme filosofisen, metsässä eläinten kanssa viihtyvät tontun. Mukana on kansanuskoa ja tietoa koti- ja joulutontuista sekä satukirjallisuuden tontuista, mutta myös sadun aineksia seikkailuineen sekä tontun reseptejä. Saimme kuvittaja Jaana Aallon kanssa tehdä myös animaation TV2:n Pikku Kakkoseen kirjamme tontusta.

Kuikka-Koponen. Toinen uudistettu painos. Kuv. Heini Kauppinen. SKS 1998.

Tein kustantajan pyynnöstä uudistetun painoksen silmänkääntäjä Kuikka-Koposesta.

Taikametsä. Taikoja ja tarinoita suomalaisesta metsästä. Kuv. Jaana Aalto. SKS 2000.

Kirja johdattaa lukijan suomalaiseen menneitten aikojen metsään. Kirjassa esittelen puihin, kasveihin, eläimiin, haltijoihin, pakanallisiin jumaliin ja heitä seuranneisiin pyhimyksiin sekä metsästykseen ja kalastukseen liittyvää perinnettä: uskomuksia, taikoja, tarinoita, legendoja, parannusta ja sananlaskuja. Haluan kirjalla herättää kunnioitusta metsää ja sen monenlaisia asukkaita kohtaan.

Lumoava haltijakansa. Tarinoita ja tietoa kasvien haltijoista. Kuv. Jaana Aalto. Karisto 2011.

Kirja tutustuttaa lukijan puiden, pensaiden, kukkien, lääkekasvien, sammaleiden ja jäkälien haltijoihin. Oli riemastuttavaa keksiä, mitä kaikkea haltijat tekevätkään, vaikka emmehän me ihmiset heitä juurikaan huomaa emmekä tiedosta heidän rauhallista tai eloisaa läsnäoloaan.

Veden valtiaat. Kuv. Christer Nuutinen. SKS 2012.

Millaista väkeä asuu maailman merissä, järvissä, joissa, putouksissa, lammissa, lähteissä ja jopa vesipisaroissa? Se selviää Veden valtiaat -kirjasta, johon olen koonnut tietoa eri puolilla maailmaan asuvista vedenolennoista. Mukana ovat tietysti ihanat, joskus jopa vaaralliset merenneidot, mutta myös monet tuntemattomammat haltijat,  jumalat ja hirviöt muinaisesta Mesopotamiasta lähtien.

Maanväki. Totta ja tarinaa. Kuv. Christer Nuutinen. SKS 2014.

Tiedät varmaan tontut, maahiset, menninkäiset, kääpiöt ja jättiläiset. Mutta tunnetko satyyrit, kentaurit, kufittaret, ontiaiset, lintukotolaiset, piilokansan tai metsien ja maiden jumalattaret? Maanväki johdattaa maanhaltijoiden ja jumalien pariin eri puolille maailmaa tiedon ja tarinoiden avulla.

Tarujen hevoset aavehevosesta yksisarvisiin. Kuv. Daga Ulv. Karisto 2019.

Olen ihaillut hevosia, niiden kauneutta, uljautta ja kestävyyttä, nuoruudesta lähtien, vaikka en olekaan koskaan ratsastanut. Kokosin kirjan, jossa esittelen myyttisiä hevosia ja niistä kerrottuja tarinoita niin Kreikasta, kaukoidästä, viikingeiltä, kelteiltä kuin Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkailtakin. Kirjassa ovat mukana myös monet tunnetut historian sankarit hevosineen ja kirjallisuuden kuuluisat ja rakastetut hevoset Peppi Pitkätossun Pikku-Ukosta Sormusten herran Galdalf-velhon Hallavaharjaan. Vaikka monet hevosista liittyvät miehisiin sankareihin, mukana on myös naisia kuten esimerkiksi kelttien jumalatar Rhiannon ja viikinkien jumalatar Gná taikaratsuineen.

Hengen hiljainen pyhättö on meissä itsessämme. Maire Kiiran kirjoituksia 1971–1993 (toim.). Suomen Spiritualistinen Seura 1996.

Suomen Spiritualistisen Seuran kunniapuheenjohtaja Maire Kiira loi merkittävän pohjan suomalaisten spiritualistien koulutukselle, jotta henkisesti herkät ihmiset osaisivat käyttää herkkyyttään ja parantamislahjojaan rakentavalla ja kestävällä tavalla. Seuran pyynnöstä toimitin kirjan Maire Kiiran lukuisista esitelmistä ja kirjoituksista.

Pieni taikakirja. Kuv. Jaana Aalto. SKS 2002.

Toimittamaani Pieneen taikakirjaan olen kerännyt Suomen kansan vanhoja taikoja lapsuudesta, lemmestä, seurustelusta, häistä, perheestä, sinkuista, vauraudesta ja vanhuudesta. Mukana on myös enteitä ja taikoja esimerkiksi kahvinjuontiin, kauneuteen ja muistiin liittyen esiäitiemme ja -isiemme rikkaasta taika-arkusta.

Helmi. Helmi Krohnin kirjeitä läheisilleen 1884–1936. SKS 2004.

Kirjailija, toimittaja, kääntäjä Helmi Krohn (1871–1967, aviol. Setälä) oli monipuolinen ja tarmokas kulttuurivaikuttaja, joka kirjoitti elämänsä aikana lukuisia kirjeitä sukulaisilleen ja ystävilleen niin Suomeen kuin eri puolille maailmaakin. Tähän kirjaan olen valinnut Helmi Krohnin kirjoittamat kirjeet äitipuolelleen Minna Krohnille, sekä ystävilleen Elna Strengille, Maila Winterille ja Erkki Melartinille. Kirjeet paljastavat herkän ja samalla vahvan etsijän.

Komiaa miestä kattoo viikon syömättäkin. Kuv. Mervi Turpeinen. Nemo 2005.

Kalevalaisten Naisten Liiton toimeksiannosta kokosin kirjan, joka tarjoaa ”kättä pitempää” erilaisiin tilaisuuksiin kuten kastajaisiin, rippijuhliin, valmistujaisiin, kihlajaisiin, tupaantulijaisiin, häihin, pitoihin, työpaikan juhliin ja merkkipäiville. Olen koonnut sananparret SKS.n kansanrunousarkistosta ja runot Suomen Kansan Vanhoista Runoista.

Enkelivuosi. Nemo 2006.

Olen koonnut vuoden jokaiselle päivälle mietteen, runon tai muun tekstin enkeleihin liittyen. Tekstit ovat eri puolilta mailmaa. Kirjan kuvituksena on keskiajan ja renessanssin taidetta sekä kiiltokuvia enkeleistä. ”Se, mitä ihminen näkee ja kuulee, riippuu hyvin paljon siitä, missä hän seisoo; se riippuu myös siitä, millainen ihminen hän on.” Näin totesi kirjailija C. S. Lewis aikanaan.

Kuvia Esther Hjelt-Cajanuksen elämästä. Hakapaino 2012.

Taiteilija, kuvittaja, kirjailija ja matkailun edistäjä Esther Hjelt-Cajanus (1879–1959) eli värikkään elämän. Lapsuutensa professori Edvard Hjeltin tytär vietti Helsingissä ja Tuusulanjärven rannalla. Taideopintoja hän suoritti Münchenissä ja Firenzessä. Avioliitto metsänhoitaja Werner Cajanuksen kanssa vei hänet muun muassa Ylitornioon, jossa hän maalasi tunturimaisemia ja myöhemmin lähetystötehtäviin Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Miehensä kuoleman jälkeen Esther Hjelt- Cajanus teki mittavan työn Tukholman Suomitoimiston johtajana.

Lapsuuden sadut ja seikkailut. Kirja-aarteita viideltä vuosisadalta. Into Kustannus 2014.

Professori Markus Brummer-Korvenkontio on kerännyt laajan kansainvälisen lasten- ja nuortenkirjakokoelman, joka sijaitsee Kansalliskirjastossa Helsingissä. Mielikuvitusta kiehtova kokoelma sisältää kirjojen lisäksi muun muassa lehtiä, pelejä ja opetustauluja. Jotta arvokas kokoelma tulisi suuren yleisön tietoon, sain tehtäväkseni koota siitä kirjan. Runsaasti kuvitettu kirja johdattaa lasten ja nuorten rakastamaan satujen ja tiedon maailmaan 1500-luvulta lähtien.

Soiva talo. Käpylän musiikkiopisto 60 vuotta. Käpylän musiikkiopisto 2017.

Toimittamassani Käpylän musiikkiopiston historiikissa edetään vuosikymmen kerrallaan nykypäivään. Runsaasti kuvitetussa kirjassa haastattelen niin opettajia kuin entisiä ja nykyisiä oppilaitakin. Kirja välittää kuvan elävästä musiikkioppilaitoksesta, joka sai alkunsa yksityisten käpyläläisten tarmokkaan toiminnan ansiosta.

Loitsujen kirja. SKS 2018.

Olen koonnut Loitsujen kirjaan suomalaisia loitsuja lähes joka lähtöön. Parannus- ja lemmenloitsuja on suomalaisilla ollut eniten, niinpä niitä on kirjassakin runsaasti. Mutta loitsuja on myös moniin arkiaskareisiin, elämänkausiin ja eläinten suojaksi sekä kasvien satoisuuden parantamiseksi. Kirjan alussa on katsaus loitsujen historiaan.

Peilistä katsoo haltija. Runoja. BoD 2018.

Päätimme tehdä haltijanukketaiteilija Tuija Leinosen kanssa jotakin yhdessä. Syntyi runokirja Peilistä katsoo haltija, jonka kuvituksen muodostavat Tuijan haltijat. Runoni syntyivät itsenäisinä ja ne liitettiin sopiviin haltijakuviin. Harmillisesti osa runoista putosi taittovaiheessa pois. Tässäkin muodossa kirja julistaa haltijaelämän iloa, hassuttelua ja taikaa!

Naisia Kansalliskirjastossa. Aarteita kirjaston kätköstä. Kansalliskirjasto 2018.

Olen tehnyt useita sijaisuuksia ja apurahaprojekteja Kansalliskirjastossa. Sen hienot kokoelmat ovat tulleet monin osin tutuiksi. Kun jäin eläkkeelle, halusin vielä kerran palata aineistojen pariin. Halusin tehdä kokoelmakirjan. Sain siihen apurahan ja ajattelin, että haluan tuoda esiin niitä lukuisia tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen elämän naisia, joiden muistiinpanoja, piirroksia, teoksia ja kirjeenvaihtoa on kirjaston kokoelmissa. Niin syntyi Naisia Kansalliskirjastossa, jossa on naisen tekemä tai naisiin liittyvä kuva tai teksti vuoden jokaiselle päivälle.

Yliluonnollisen kaunis. Taikoja, yrttejä ja vanhaa viisautta. SKS 2021.

Kauneuteen ja komeuteen on kiinnitetty huomiota kautta historian. Ulkonäköä on paranneltu ja koristeltu niin jumalien kuin puolisoehdokkaidenkin miellyttämiseksi. Olen koonnut kirjaan tietoa kauneudenhoidon historiasta, vanhoista suomalaisista taioista, joiden avulla ulkonäköä kohennettiin sekä kehoon liittyviä enteitä. Ennen tieteen aikakautta kehon piirteet eivät kertoneet niinkään geeniperimästä vaan ihmisluonteen hyvistä tai huonoista puolista.

Maaginen vuosi. Taikoja, enteitä ja haltijaväkeä. SKS 2021.

Esivanhempien vuosien jokainen päivä oli täynnä taikuutta. Enteitä tarkkailtiin eri tavoin ja jos ne olivat huonoja, ryhdyttiin tarvittaviin taikatoimiin. Kirjaan olen ottanut mukaan vanhoja taikoja vuoden jokaiselle kuukaudelle ja muokannut niistä paikoin humoristisiakin sovelluksia nykyihmisille iloksi ja ratoksi.

Helmi Krohnin ihmeellinen elämä kulttuurivaikuttajana ja spiritualismin edelläkävijänä. Into 2021.

Kirjailija, suomentaja, toimittaja Helmi Krohn (1871–1967) oli lahjakas kulttuurivaikuttaja ja suomalaisen spiritualismin äiti. Hänen syntymästään tulee 31.10. 2021 kuluneeksi 150 vuotta. Sen kunniaksi kirjoittavista Krohnin sisaruksista väitellyt dosentti Maarit Leskelä-Kärki, Helmin tyttärentyttärentytär Hilkka Oksama-Valtonen ja minä, Helmin spiritualismia tutkinut kirjoittaja, päätimme yhdistää voimamme ja tehdä Helmi Krohnin elämäkerran. Kirjassa on paljon uutta tietoa spiritualismin rantautumisesta Suomeen.

Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa. SKS Kirjat 2023.

Kirja kertoo jäniksistä ja kaniineista maailman eri kansojen myyteissä ja tarinoissa asteekkien valtakunnasta aina Siperiaan asti suomalaista perinnettä unohtamatta. Myyttien ja tarinoiden jäniseläimet eivät ole suloisia pörröturkkeja, vaan mahtavia luojajumalia, keppostelevia veijareita, Kuun jumalattaren avuliaita seuralaisia, noitien apulaisia ja joskus jopa hillittömiä juopottelijoita. Kirjassa on mukana myös jänis itämaisessa ja maya-astrologiassa, jänikset ja kaniinit voimaeläiminä sekä jäniseläinten merkitys unissa. Olen omistanut kirjan edesmenneille persoonallisille kaneillemme (lemmikkikaniinit ovat kaneja) Amille, Murulle ja Pepelle, joita ilman en olisi koskaan osannut tarttua aiheeseen.